perjantai 30. maaliskuuta 2012

LemonED I scream


Sitruunakeksit!

Nam nam. Näitä tulee kyllä tehtyä toistekin. Ohjetta hiukan mukaillen sain oikein mukavia pikku keksejä, jotka kestävät varmasti ainakin viikonlopun yli. Heh heh.. (herkkuperseitä täällä, mitä.. ei kai :D) Leivotaan-lehti oli oikea aarreaitta löytää, sieltä aion kokeilla pariakin ohjetta vielä tässä tulevaisuudessa.

Ohje itsessään oli uskomattoman helppo, vaikka ensin katselin sitä hieman epäillen. Kaikki creditit lehden tekijöille!

Taikina:

75g huoneenlämpöistä suolatonta voita
1½dl sokeria
½dl auringokukkaöljyä
1 sitruunan raastettu kuori
2½dl vehnäjauhoja
½tl hirvensarvisuolaa
1rkl vaniljasokeria
(1tl sitruuna-aromia)

Vaihdoin itse suolattoman voin ja hirvensarvisuolan suoraan tavalliseen voihin. Ei aina jaksa ruveta hifistelemään tuollaisten kanssa, kun on väsynyt ja haluaa vain yksinkertaista hyvää (ja mielellään heti!). Ja sitruuna-aromin tilalle laitoin ihan puhtaasti vain puristettua sitruunamehua sen teelusikallisen. Sitruunaa sen olla pitää, kuulkaas! Nom nom nom.

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Vatkaa voi ja sokeri. Lisää öljyä vähitellen ja lopulta sekoita joukkoon sitruunankuori ja vatkaa kuohkeaksi.

Sekoita kuivat aineet erikseen ja sitten massaan.

Pyöritä taikinasta kaksi pötkylää ja leikkaa pieni paloja. Pyörittele palloiksi ja asettele pellille väljästi. Paista n.15min.

Valmiit keksit ovat vaaleankeltaisia ja pinnalta railottuneita.

Omat keksit nyt eivät kauheasti railottuneet, mutta eipä tuo makua haittaa. Omaan suuhun menevät oikein mukavasti hieman happaman makeina palasina jotka lähes sulavat kielelle!

Mitähän sitä seuraavaksi sitten... Sunnuntaina olisi vieras tuloillaan ja voisin jotain jännää taas kohkata kasaan keittiössä. (jossa on muuten harvinaisen hupsua tehdä mitään, kun siellä ei ole keittiönpöytää!)

torstai 29. maaliskuuta 2012

Kevään merkkejä


Valkosuklaa-persikka, tunnetaan myös nimellä; ihan liian iso kahdelle ihmiselle pelkästään. No, tilanne korjattiin kutsumalla perhettä kyläilemään ja menihän se sitten hyviin suihin melko nopeasti! Vähän jäi seuraavalle päivällekin, mutta se tuhottiin melkoisen äkkiä.

Tämä synttärikakku on ehkä yksi suosikkiyhdistelmistäni.

Pohja:
5 munaa
vehnäjauhoja
perunajauhoja
sokeria

Pohjan opettelin tekemään Kinuskikissan ohjeella. Riko 5 munaa lasiin ja ota toinen samanlainen lasi viereen. Sen verran mitä on munia niin laita sokeria. Sitten sama jauhoille. Perunajauhoja n.30% lasin osuudesta kun vehnäjauhot ovat seassa.

Vatkaa munat ja sokeri muhkeaksi vaahdoksi. Sitten sihtaa jauhot sekaa ja laita voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan ja laita uuniin alatasolle 175 asteeseen n.30min ainakin. Tökkää tikulla tarkistaakseni milloin kakku on kypsä sisältä.

Täyte:
Iso purkki säilykepersikoita
2dl kermaa
180g appelsiinituorejuustoa

Yhteen kerrokseen laitoin persikas murskattuina. Mitään sen kummoisempaa kostuketta ei tarvinnut, koska persikat valuttavat nestettä sen verran tähän kerrokseen. Toiseen kerrokseen laitoin persikoista jäänyttä nestettä ettei ihan kuivaksi heittäytyisi ja ladoin kermavaahto-tuorejuusto sotkun.

Kansi päälle ja jääkaappiin siksi aikaa kun vatkasin sellaisen 4dl kermaa lisää pursotuksia varten.

Päälle murskasin levyllisen valkosuklaata kun unohdin sen sulattaa täytteeseen. Toimi näinkin! Pieniä hopeisia sokeripalloja tähtien keskelle vielä ja komeus oli valmis pöytään.

Tästä on olemassa ensimmäinenkin versio, jossa oli sisällä valkosuklaa vaahtoa ihan oikeasti ja päällä kinuskikuorrute. Oma suosikkini, se versio. :) Mikä siinä kinuskissa oikein on..

Ruusut ovat sokerimassasta väkerrettyjä, lehdet myös. Lehtiä käsittelin hiukan vihreällä elintarvikevärillä.

Nyt polttelee sitruuna taas mielessä. Ehkä se olisi aika tehdä keksejä joiden ohjeen bongasin viimeisimmästä Leivotaan-lehdestä!

Njomm~

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Voihan mango


Mango-sitruuna juustokakku

Tuli oikein kaunis ja makoisa kakku. Ei yhtään liian makea, eikä edes liian kirpeä, vaikka vähän mietinkin onko puristettua sitruunamehua liikaa. Pysyy kasassa upeasti ja sose päällä on kuin nyrkki silmään, eli just hyvää. :D

Pohja:
iso kourallinen suklaapisarakeksejä ja n.1dl piparkakkuja rouhittuna
50g voita

Murskaa keksit ja sulata voi. Sotke yhteen ja painele vuoan pohjalle. Itse käytän aina leivinpaperia ettei tarvitse kuin nostaa kakku lopulta lautaselle helposti valmiina.

Täyte:
4dl vispikermaa
400g sitruunarahkaa
5 liivatetta
0.5dl sitruunamehua
1dl sokeria

Vispaa kerma, lisää rahkat ja sokeri. Liota 5min liivatteita kylmässä vedessä. Kiehauta sitruunamehu ja liuota liivatteet sekaan. Jäähdytä liemeä hetki ja valuta ohuena nauhana lopun täytteen sekaan. Kaada pohjan päälle ja laitan jääkaappiin siksi aikaa kun teet päällisen.

Päällinen:
2prk mangososetta (vauvanruoat on ihan parhaita tähän tarkotukseen)
4 liivatetta
1 dl vettä

Soseet kulhoon ja liivatteille sama 5minuutin liotus ennen kuin liottaa ne kuumaan veteen. Jäähdytä taas ja valuta sitten soseen sekaan nauhana. Kaada vielä kakun päälle ja jätä komeus jääkaappiin ainakin yöksi.

Nam nam. Seuraavaksi sitten sitä suklaista ja kinuskista versiota miettimään.. Pääsiäinenkin olisi tulossa, tiedä mitä kaikkea sitä keksii silloin. :)

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Katastrofin makuja

Aloitetaan helpolla, eli juustokakun väsäämisellä kun on mahdollisimman väsynyt ja päivä on muutenkin maistunut enimmäkseen painomusteelta ja katupölyltä (eli aivan hanurista). No, leipoessa helpottaa, eikö?

Koko viikon on tehnyt mieli tehdä jotain kinuskista ja ajattelin että miten luonnistuisi kinuskilla kuorrutettu sitruunainen juustokakku. No, en sitten uskaltanut lähteä kokeilemaan kuumaa kinuskia kakun päälle näin raakileena, ja astioita säästääkseni -ja miestä- kokeilen ensikertaa mangososetta hyydytellä siihen päälle.

Kassalla tosin huomasin, että unohdin keksit. Kotoa ei löydy edes tummaa suklaata brownie pohjaan, joten.. no. Jotain suklaapisarakeksejä tuolla on, ja valmiiksi murskattuja piparkakkuja. Mitä tästä seuraa, on täysi mysteeri vielä.. x)

Kuvia ja kokeiluja hetken päästä.

.. parin tunnin päästä

Ihan hyvältä näyttää toistaiseksi. :D Uskomatonta, että sain yhden kakun tekemiseen kulumaan muutamankin tunnin, mutta ei ehkä pitäisi katsella keikkataltiointia samaan aikaan kun yrittää väsätä toisella puolella asuntoa jotain ruokapuolta. No, en tiputtanut kuin kerran kermapurkin itse kerman sekaan. :D

Huomenna sitten nähdään miten miehen naama kääntyy, että kehtaako tuota kelpuuttaa uudestaan leivottavaksi edes.